Joululahjavinkkejä #3: Just Made in Finland!

Lelujen alkuperän jäljittäminen on ihan oma taiteen lajinsa. Myös kotimaisten lelujen ollessa kyseessä tuntuu välillä, että kuluttajaa yritetään "harhauttaa" korostamalla kotimaista merkkiä, vaikka tuotteet valmistetaankin jossain muualla.

Suomi-lelut.fi -verkkokauppaan on kerätty ainoastaan Suomessa valmistettuja leluja, joita löytyi yhteensä 300 kpl. Valikoimiin ei hyväksytty leluja, jotka on suunniteltu Suomessa, mutta teetetty ulkomailla, eikä leluja, jotka on vain koottu Suomessa ulkomaisista osista.

Paapu Hymy-helistin

Afrikan Tähti -lautapeli

Delfiini-kellukkeet

Plasto formula-auto

Fortuna-peli

Jukka-keinuhevonen

kuvat / photos: Suomi-lelut, Plasto, Jukka, Paapu, Peliko

----

It is not an easy task to try to find out the origin of toys (90% toys sold in the Finnish market are made in China). Even many Finnish manufacturers are trying to mislead consumers by emphasizing the Finnish brand although the production is made elsewhere.

Suomi-lelut is a webshop selling only toys that are made in Finland (so not toys who are just designed in Finland or just constructed in Finland from parts made elsewhere).. There selection is pretty good, 300 toys that are made in Finland are available at the shop.

Visiting Nudge

Pääsin vihdoin piipahtamaan hiljattain ovensa avanneessa Nudgessa.

Mahtava konsepti, makeita tuotteita, kiva tunnelma ja kaikenlaista uutta tulossa vielä!

Kyseessä siis eettisten ja ekologisten tuotteiden lifestyle-myymälä Yrjönkadulla. Vaatteita lapsille ja aikuisille, sisustustuotteita, kenkiä, kosmetiikkaa...

photos:  Honoré des Prés, Coq en Pâte

Muutama oma suosikkini: Honoré des Prés -parfyymit ja Coq en Pâte -laukut. Mainittakoon myös Kuyichin tuotteet.

Yrjönkatu 30, avoinna ma-pe 11-19 ja la 10-16.

---

I had finally the possibility to visit Nudge - a new lifestyle store for ethical and ecological products in the middle of Helsinki. Great concept, lots of fantastic products, nice atmosphere and lots of new things still coming...

Clothes for both children and adults, shoes, home decoration stuff, cosmetics etc. Some of my favorites include Honoré des Prés perfumes as well as Coq en Pate bags and Kuyichi products.


Yrjönkatu 30, Helsinki. Open Mon-Fri 11am to 7pm. and Sat 10am to 4pm.

Onko elämää Gore-Texin jälkeen?

Olen usein miettinyt, kuinka nopeasti (aikoinaan ymmärtääkseni avaruuspukujen materiaaliksi kehitetty) superkallis gore-tex on lyönyt itsensä läpi välttämättömänä ominaisuutena lasten ulkoiluvaatteissa. Nykyään lasten ulkoilupukeutumisen perusvarustukseen kun tuntuvat kuuluvan ainakin talvigoret ja vk-goret.

Itse useamman pienen lapsen äitinä suosin ulkoilupukeutumisessa helppokäyttöisyyttä. Mitä vähemmän ylimääräisiä osia tai tavaraa per lapsi, sen parempi. Niinpä olenkin todennut gore-lenkkarit aivan huippuhyviksi ja käytännöllisiksi meillä. Huolettomat ja monikäyttöiset sekä tarrojen ansiosta lastenkin helppo pukea itse. Muistan vielä hyvin lapsuudestani ulkoleikeissä kastuneet kengät ja  rukkaset, joten vedenpitävyydestä (=mukavuudesta) en ole halunnut lasten ulkovaatteissa tinkiä.

Gore-tex ei kuitenkaan ole ympäristön kannalta täysin ongelmaton matsku. Tarja C. kirjoitti hyvän postauksen gore-pinnoitteessa käytettyjen perfluorattujen yhdisteiden vaikutuksesta ympäristöön ja lisää tietoa löytyy Suomen ympäristökeskuksen sivuilta:

"PFAS-kemikaaleja on yleisesti pidetty haitattomina ympäristölle. Vasta 1990-luvun lopun tutkimukset osoittivat, että PFAS-yhdisteitä oli levinnyt laajalle ympäristöön ja kertynyt myös eliöstöön. Nisäkkäillä yhdisteiden on todettu vaikuttavan haitallisesti maksakudokseen. Myös ihmisten on todettu altistuvan näille aineille. Perfluorattujen yhdisteiden puoliintumisaika ihmisessä on arvioitu useiksi vuosiksi.

PFAS-kemikaaleja käytetään muun muassa pintakäsittelyaineena tekstiileissä ja nahkatuotteissa sekä pesuaineissa, auto- ja lattiavahoissa, lentokoneiden hydraulinesteissä ja elektroniikkateollisuudessa. Tuotteiden käytön jälkeen kemikaalit päätyvät jätevesiin, lietteisiin ja kaatopaikoille, ja sitä tietä ympäristöön. Näiden aineiden käyttö- ja päästömääriä on hankala arvioida. Ruotsissa käyttö on arvioitu 30–40 tonniksi vuodessa. Suomessa tarkkaa käyttömäärää ei tiedetä.

Euroopan unionissa on alustavasti keskusteltu haitallisimpien PFOS-yhdisteiden käytön rajoituksista. Ruotsin kemikaaliviranomaiset ovat esittäneet PFOS:ien käytön kokonaiskieltoa. Tietoja PFAS:n ympäristöpitoisuuksista tarvitaan muun muassa riskien arviointiin. Myös tiedot toksisuuden kynnysarvoista eliöstölle ja nisäkkäille ovat vielä puutteelliset."

WWF:n sivuilla todetaan lisäksi:

"Hiljattain on saatu tietoa PFOS:in mahdollisesta kehitykseen, lisääntymiseen ja järjestelmien toimintaan kohdistavasta myrkyllisyydestä. PFOS:in on osoitettu vaikuttavan rottien neuroendokriinijärjestelmään. Muissa jyrsijöillä tehdyissä tutkimuksissa puolestaan on havaittu PFOS:in vaikuttavan haitallisesti naaraiden lisääntymiseen ja sikiöiden kehittymiseen, johtaen suureen määrään syntymävammoja ja vastasyntyneiden heikentyneeseen selviytymiseen. PFOS:in on osoitettu kertyvän maksaan ja olevan myrkyllistä tälle elimelle (hepatotoksisuus). On myös todisteita siitä, että altistuminen PFOS:ille ja PFOA:olle voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, joka voi raskauden aikana johtaa moniin lapsen kehitystä koskeviin ongelmiin.

Yhdysvaltojen ympäristöviranomaiset pitävät sekä PFOS:a että PFOA:a karsinogeenisinä aineina. Ammatillisen altistumisen PFOA:lle on todettu aiheuttavan virtsarakon syövän lisääntymistä "

Näitä haitallisia yhdisteitä löytyy kaikista tex-pinnotteista, myös ilmeisesti siis nahkaisista, vedenpitävistä esim. Bisgaardin ja Anguluksen tex-käsitellyistä kengistä (Tepsujen water resistant-kalvosta en osaa sanoa)

Onko sis elämää tex-pinnotteiden jälkeen tai ilman niitä? Millaista olisi luopua vaatteiden vedenkestävyysominaisuuksista kokonaan tai osittain? Ainakin mukavuus ja helppous vähenisivät. Vedenkestävistä ulkovaatteista luovuttaessa vaatteiden päälle täytyisi vetää kurikset (joista niissäkin osasta löytyy haitallisia kemikaaleja, kuten kenties kumppareistakin?) Aina viime vuosikymmeniin saakka lapset ovat leikkineet loskassa ja lumessakin ilman tex-pinnotteita. Silti aina joskus innovaatiot ja stepit kehityksessä ovat helpottaneet elämää niin paljon, että niistä luopuminen tuntuu liian vaikealta.

Ei ole vastauksia, on vain kysymyksiä ja pohdintaa.

Heitänkin ilmaan kysymyksen teille lukijoille kartoittaakseni, puhututtaako aihe muita lasten vanhempia:

Miten suhtaudutte gore-texin ja muiden tex-materiaalien terveys- ja ympäristöhaittoihin?

Voisitteko elää tai opetella elämään vedenpitävyysominaisuuksista tinkien?

Mitä vaihtoehtoja tai kompromisseja tilanteeseen voitaisiin löytää?

---

Gore-Tex is an useful material, especially for Finnish weather.

It has quickly became a de facto or "must-have" feature in kids'outerwear - almost every child here has at least one pair of gore-tex shoes. 

However, gore-tex as a material has a couple of disadvantages. It contains harmful substances such as perfluorinated alkylated substances, which are bad both for the environment as well as for people. More details from e.g. here.

Bad T-shirt news

Lisää ikäviä myrkkyuutisia: Kuluttaja-lehti testasi markkinoilla olevia T-paitoja. Myrkyllisiä ftalaatteja ja nonyylifenolietoksylaatti-nimistä ympäristömyrkkyä löytyi muun muassa Lindexin tyttöjen malliston Hello Kitty -paidasta sekä Vero Modan Mamalicious-äitiyspaidasta!  Kuluttaja-lehden lisäksi juttua aiheesta myös mm. Aamulehdessä ja Kemikaalicocktailissa.

kuvat / photos Kuluttaja-lehti

Niinpä...
Jos me täällä altistamme itsemme ja lapsemme myrkyille, miten paljon niille altistuvatkaan siellä tuotantoketjun alkupäässä työskentelevät (usein lukutaidottomat ja kouluttamattomat) työntekijät, joilla ei vain ole muita vaihtoehtoja?

On helppo rauhoitella omaatuntoaan ajattelemalla, että kyllähän tuotteet testataan - jos jokin olisi haitallista, sitä ei saisi myydä. Ikävä kyllä mm. Myrkkyä halvalla -dokumentti toi esiin, että hyvin suurta osaa Aasiasta tulevaa tavaraa ei testata mitenkään -  minkään viranomaisen tai instanssin toimesta.

Nämä uutiset lisäävät ja vahvistavat toivottavasti yhä useammalla kuluttajalla motivaatiota tuotantoprosessin huomioonottamiseen ostopäätöstä tehdessä. Joskus on valitettavasti tehtävä ikäviä kompromisseja, mutta parempi kuitenkin olla asiasta tietoinen.

Aiheeseen liittyen vinkkaan myös kivasta eettisiä lastenvaatteita käsittelevästä jutusta Uudessa Mustassa.

---

Poisonous pthalates as well as environmental poison nonylphenoletoxylate have been found from several t-shirts that are now in the Finnish market. T-shirts were tested by an independent consumer magazine Kuluttaja-lehti. These poisons were found e.g. from kids' Hello Kitty t-shirt sold by Lindex as well as from Vero Moda's Mamalicious maternity shirt!

If we are concerned about the effects of these poisons on our own health, how much should we be concerned about the workers in the beginning of the production chain? Many of them are illiterate and have no choice. Often it is easy to think that all products sold in Europe are tested and therefore safe. However, the Toxins Return documentary was a good example showcasing that there is lots of stuff coming from Asia that no authority or instance is testing at all.

I am hoping that these kind of news will raise awareness and encourage consumers to take the production process into account when making a purchase decision.

Myrkkyä halvalla / The Toxins Return

Inhorealistisissa tunnelmissa alkavaan viikkoon...  Tekstiilituotannon epäkohdista on alettu puhua yhä enemmän, mutta aiheeseen liittyvät jutut ja dokumentit tuntuvat joka kerta yhtä järkyttäviltä. Täältä löytyvä Myrkkyä halvalla -dokumentti (The Toxic Returns) on melkoisen ajatuksia herättävää katsottavaa.

Black is beautiful?

Mustien vaatteiden värjäämiseen käytetään erityisen vahvoja myrkkyjä.

Lainaus uusimusta.fi -sivustolta:

"Ulkolinja-dokumentti Myrkkyä halvalla (The Toxins Return, Saksa 2009) seuraa tuotteiden valmistuksessa käytettyjen myrkyllisten kemikaalien reittiä valmistusmaan kenttätyöntekijän käsistä, tullivirkailijoiden ja ahtaajien kautta aina kuluttajan vaatekaappiin asti.

Terveydelle vaarallisia kemikaaleja käytetään puuvillan käsittelyssä monessa kohtaa: valkaisussa, pesemisessä, pehmentämisessä, värjäämisessä, home- ja tuholaismyrkyissä puuvillan kasvatuksen ja vaatteiden pitkien kuljetusten aikana. Leluissa taas käytetään hormonien lailla elimistössä käyttäytyviä muovinpehmentimiä eli ftalaatteja ja myrkyllisiä väriaineita kuten atsovärejä. Saksassa 1700 lapsen virtsasta tehdyt kemikaalitestit paljastivat, että kaikissa oli myrkkyjäämiä. Toistan: kaikissa.

Myrkythän ovat näkymättömiä, joten on vaikea sanoa mitkä kontit ovat saastuneita. Yleensä ongelmia löytyy aasialaisista tekstiileistä. Euroopassa myydyistä vaatteista 90% on valmistettu Intiassa tai Kiinassa. Missään muualla maailmassa ei käytetä niin paljon torjunta-aineita kuin Intiassa. Lisäksi aasialaisten puuvillantuottajien ja vaatetehtaiden työntekijät eivät osaa lukea, joten varoitukset ja annostelu- ja käsittelyohjeet jäävät lukematta. Jotkut sairaalat ovatkin täynnä myrkytyspotilaita."

Loppuun vielä yksi positiivinen uutinen: H&M ja Levi's ovat sitoutuneet lopettamaan hengenvaarallisen hiekkapuhalluksen farkkujen tuotannossa. Asiasta uutisoi HS.

Ne 6 vaatetta / Those 6 items

Inspiroiduin maailmalla blogosfääriä kiertävästä six items or less -kokeilusta välittömästi siitä luettuani. Ideana on kyseenalaistaa nykyisiä kulutus- ja ostotottumuksiamme kokeilemalla, kuinka vähällä voi tulla toimeen. Uuden Mustan six items or less -haasteessa tavoitteena on käyttää vain kuutta vaatetta kuukauden ajan (tähän ei kuitenkaan lasketa mukaan alus- ja ulkovaatteita, asusteita, urheiluvaatteita tai yövaatteita).

 paita / sweatshirt Bobo Choses

farkut / jeans Imps&Elfs

villahousut / wool trousers Kidscase

pellavapaita / linen shirt Kidscase

villatakki / cardigan Monsoon

denim-paitis / denim shirt PO.P

Ihan ensimmäinen ajatus oli, että tämä ei välttämättä olisi edes kovin vaikeasti toteutettavissa oleva haaste. Ajatus sinänsä on tuttu, muutama helposti yhdistettävä vaate on helppo tapa pärjätä pienellä vaatemäärällä. Meillä on sisävaatetta aika vähän, ja monesti ne samat muutamat suositut ja hyväksi havaitut kiertävät käytössä. Matkoille täytyy usein saada ahdettua viiden henkilön kamat yhteen isoon perässävedettävään matkalaukkuun - muun muassa viimekeväisellä lomamatkalla näin kulkivat mukana viikon vaatteet koko porukalle, käytännössä vain muutama vaatekerta per henkilö.

Itselleni tämän haasteen toteuttaminen ei myöskään tunnu kovin haastavalta ajatukselta. Olen jo vuosia käyttänyt arkikäytössä pääasiassa aika simppeliä asua, johon kuuluu yleensä (farkku)hame ja jonkinlainen trikoopaita (viimeiset neljä vuotta imetyspaita) sekä jonkinlainen villa- tai neuletakki vuodenajasta riippuen. Uskoisin, että itse pärjäisin ja olen itse asiassa huomaamattani joskus pärjäillytkin kuukauden kuudella vaatteella.

paita / shirt PO.P

hame / skirt Mayoral

hame / skirt Monsoon

paita / shirt Noa Noa Miniature

wrap dress / kietaisumekko Kik*Kid

villatakki / cardigan Esencia

Lasten kanssa tilanne saattaa olla haastavampi, sillä esimerkiksi ruokailun yhteydessä pyykkiä usein syntyy ja ne pari paitaa arvatenkin saisivat pyöriä koneessa aika usein. Mielenkiintoinen haaste joka tapauksessa ja ainakin ajatusleikin tasolla innostuin toden teolla miettimään, mitkä ne meidän 6 vaatetta tällä hetkellä itse kullekin olisivat.

Pari paitaa, parit housut/hameet sekä villatakki. Kaikki jollakin tapaa keskenään yhdistettävissä. Osa selkeästi arkeen, osa vähän formaalimpaa, myös paremmiksi vaatteiksi soveltuvaa. Värimaailma on painottunut harmaan ja muiden utuisien sävyjen puolelle, jotka tällä hetkellä eniten miellyttävät silmää.

paita / shirt C.F.K.

paita / shirt Monsoon

paita / shirt Bobo Choses

velourhousut / trousers Lindex

farkut / jeans Nova Star

villatakki / cardigan Monsoon

Haastanpa muutkin lastenvaateblogaajat ideoimaan joko käytännössä tai ainakin ajatusleikin tasolla, mitkä olisivat ne 6 vaatetta, joilla lapsesi (tai sinä itse) tulisit toimeen kuukauden ajan? Mielenkiintoinen ja varmasti silmiä avaava haaste!

---

I got inspired and enthusiastic about the 6 items or less experiment immediately after reading about it. This is a global experiment currently going on in the blogosphere. The idea is to question the amount we buy and consume by wearing just 6 pieces of clothing during a month (this does not include outerwear, accessories, nightwear or sportswear).

For me personally, this would not probably be quite challenging. I usually wear the same "uniform" in everyday life, consisting of mainly (jeans) skirt and (nursing) shirt plus a cardigan if needed. However, with children this might be more challenging. I still wanted to do a little bit brainstorming and pick those 6 items from their wardrobe. A couple of shirts, a couple of jeans/skirts and a good quality cardigan for everyone. Casual but still applicable for better occasions as well. What comes to the colour world, the emphasis is on grey shades and pastels, which are my favorites at the moment. An interesting experiment!

Nuukailuviikko

Tänään alkaa valtakunnallinen Nuukuusviikko, jota vietetään tänä vuonna teemalla "Vähemmän kulutusta, enemmän elämää".

 kuva: Juho Hellsten / Nuukuusviikko.fi

"Nuukuusviikon aikana esitellään sellaisia ekologisesti kestäviä ja mielekkäitä elämäntapavalintoja, joissa keskeistä on yhteisöllisyys, itse tekeminen, jo olemassa olevan tiedon hyödyntäminen ja tarpeettoman luonnonvarojen käytön välttäminen. Viestimme on, että ekologisesti kestävät elämäntavat eivät välttämättä vaadi luopumaan sellaisesta, joka olisi yksilölle elintärkeää. Meidän kannattaa miettiä, miksi pitäisi jatkuvasti nostaa varustetasoa, jos se ei edes paranna elämänlaatua! Ulkokohtainen elintason nostaminen voikin viedä huomiota hyvinvoinnin ja perustarpeidemme kannalta merkittäviltä asioilta.

Nuukuusviikon tarkoituksena on rohkaista suomalaisia vähentämään henkilökohtaista luonnonvarojen kulutusta. Teemaviikolla esiteltävistä elämäntaparatkaisuista voi ottaa vinkkejä omaan arkeen asumisratkaisujen, ruuan hankinnan, liikkumisvalintojen ja työhön käytetyn ajan puitteissa. Asioiden tärkeysjärjestystä on hyvä pysähtyä miettimään. Suomessakin on mahdollista elää vähän kuluttavaa, mutta elämyksellistä arkea!

Talousjärjestelmämme rakenteiden vuoksi monet päivittäiset tekomme vaikuttavat myös toisella puolella maapalloa asuvien elinympäristöön ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen.

Oikeiden valintojen tekeminen antaa sekä itselle että läheisille iloa ja kokemuksen omia tarpeita tyydyttävästä ja omien arvojen mukaisesta elämästä. Mielekkyyttä elämään voivat tuoda asumiseen, liikkumiseen, syömiseen ja työhön liittyvät kestävät valinnat, joiden kautta toteutuvat yhteisöllisyys, vapaa-aika, itse tekeminen ja omaehtoisuus. "  (Nuukuusviikko.fi)    

Aihepiirin ympärillä tapahtuu näinä päivinä muutenkin, mm. ensi viikonlopun Kierrätystehtaan sekä erilaisten kirppisten (mm. Myyrmäkihalli, Hertsikan iso pihakirppis) merkeissä. Teemaan liittyviä postauksia luvassa myös täällä.


          

Suomalaisten vaateyhtiöiden yhteiskuntavastuu

Finnwatchin uunituore, tänään julkistettu raportti kertoo mm. seuraavaa:

"Suomalaisten vaateyhtiöiden hankinnat kaikkein heikoimpien työolojen maista ovat parissa kolmessa vuodessa selvästi lisääntyneet, mutta yhtiöiden vastuullisuusvalvonta ei ole vastaavasti tehostunut. Yksi kyselyyn vastanneista yrityksistä on hankkinut vaatteita sotilasjuntan hallitsemasta Burmasta, toinen ilmoittaa harkitsevansa vaatteiden teettämistä Pohjois-Koreassa."

"Edistystä on tapahtunut vain vähän tai ei ollenkaan, raportissa päätellään. Useimmilla kyselyyn vastanneilla yrityksillä on kyllä käytössään yhteiskuntavastuun ohjeisto, jota parin yhtiön tapauksessa on myös kehitetty kattavampaan suuntaan. Ohjeiston toteutus ja sen valvonta on kuitenkin yhä erittäin puutteellista, raportin tekijä päättelee."

"13 kotimaisesta vaateyhtiöstä kymmenen ilmoittaa, ettei niillä edelleenkään ole käytössä minkäänlaista vastuullisuusvalvontaa tai että tarkastukset hoidetaan laadunvalvonnan yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaatteiden tekijöiden työoloja ole uskottavalla tavalla valvottu."

"Epäeettisen vaateostoksen riskiä kasvattaa se, että suomalaiset vaatekauppiaat ovat raportin mukaan lisänneet merkittävästi ostojaan maista, joita yritykset itsekin nimittävät ”riskimaiksi”. Kehnojen työolojen, alhaisen palkkatason ja huonosti toimivan valvonnan maihin kuuluvat Bangladeshin lisäksi mm. Kiina, Vietnam, Thaimaa ja Indonesia, joiden yhteinen osuus Suomeen tuotavista vaatteista on kasvussa. "
(koko juttu täällä)

Marimekkokin on siirtänyt paljon tuotantoaan ulkomaille, mutta positiivisena yllätyksenä tänään huomasin, että Boo Boo -paidat ovat nykyään sentään GOTS -sertifioitua luomupuuvillaa. Ja alkuperämaa on mainittu tuotteissa, kuten tuon raportin mukaan suosituksena olisi. Reimat ja monet muuthan eivät tietenkään alkuperämaata mainitse.

Myrkkyleluja taas joulumarkkinoilla

Kuluttajavirasto on jälleen testannut joulumarkkinoille suunnattuja leluja, ja viidestäkymmenestä vain reilu puolet (27 lelua) täytti niille asetetut turvallisuusvaatimukset.

Tämän Lastentarvikkeen maahantuoman vauvan pallon keinonahkainen materiaali sisältää 22-26 %  (DEHP-) ftalaattia. Lisäksi pallon keltainen keinonahkainen materiaali sisältää 98 mg /kg siirtyvää lyijyä. Ostaisitko tällaisen vauvallesi?

Kuva: Kuluttajavirasto

 "Viidestä lelusta - kahden ammuslelusetin ammuksista, vauvan pallosta, nukkesetistä ja lääkärilaukkusetistä - löytyi liikaa ftalaatteja. Ftalaatit ovat yhdisteitä, joita käytetään muovin pehmittiminä. Koska osa ftalaateista on määritelty lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi, niiden käyttöä leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa on rajoitettu.

Vauvan pallosta löytyi ftalaatin lisäksi liikaa lyijyä. Myös ammusleluissa oli ftalaatin lisäksi muita vakavia turvallisuuspuutteita. Toisen ammusten suojuksina olevat imukupit irtosivat liian helposti, toisessa puolestaan oli 11-kertaisesti liian voimakas laser ja ammusten liike-energia oli liian suuri.

Turvallisuudeltaan vakavasti puutteellisia leluja olivat myös pehmoleluapina, josta löytyi liikaa lyijyä, nuppipalapeli, josta irtosi pieniä osia sekä kaksi naamiaisasua ja pehmohevonen, joissa oli standardin vastaisia naruja.

Muita rakenteellisia puutteita oli neljässä lelussa. Mustekalakylpylelu ja kylpylelusetin pingviini eivät sovi lapselle, joka ei osaa istua ilman tukea, saippuakuplaliuoksessa oli bakteereja ja Yo-yo–pallossa pitkä varsi, joka voi kietoutua kaulan ympärille.
 
Valmistajilla, maahantuojilla ja myyjillä vastuu siitä, että lelut ovat turvallisia ja täyttävät niille asetetut standardit. Kuluttajavirasto muistuttaa, että leluissa pakollisena oleva CE-merkintä ei takaa lelun turvallisuutta. CE-merkinnän käyttämiseen ei tarvita viranomaisen hyväksyntää tai etukäteistestausta. Merkintä on ainoastaan yrityksen oma ilmoitus siitä, että lelu täyttää turvallisuusvaatimukset."

(lähde: Kuluttajavirasto) 

Jouluikkuna

Vasta viime lauantaina pääsimme katsomaan Stockan jouluikkunaa. Lapsille mahtava elämys, kuten joka vuosi!

(Kuvausolosuhteet olisivat voineet olla paremmatkin...)

Samalla reissulla tuli käytyä myös Artekissa katsastamassa Playsam -valikoimat -harmi vain, että äidin haaveissa ollut tyylikäs uusi "organic streamliner" ei ollutkaan lasten mieleen :( , testaamassa N900 Aleksilla Nokia Storessa sekä bongattua uusi tuttavuus, aivan ihana kotimainen aikuisten vaatemerkki Noolan.

Itsenäisyyspäivän Eettiset joulumarkkinat Vanhalla jäivät valitettavasti tänä vuonna väliin päivän takia, koska kuulun siihen (marginaalisen pieneen?) kuluttajaryhmään, joka pyrkii välttelemään sunnuntaishoppailua tavoitteenaan edes yksi täysin antikaupallinen päivä viikossa.

ÄOM

Tänään vietetään jo traditioksi muodostunutta Älä osta mitään -päivää. Itse osallistun siihen tänä vuonna olemalla kovasti hengessä mukana - iso ruokakauppareissu piti tehdä tänään ja se olikin sitten täynnä vastoinkäymisiä koko keikka (hyvä osoitus siitä, että olisi varmaan kannattanut viettää oikeaoppisesti ÄOM-päivää ja lykätä ruokaostokset suosiolla huomiseen?)

Kuva: Luonto-Liitto

Hyvä postaus aiheeseen liittyen Green Fashion Freak -blogissa: Tuhat ja yksi tekosyytä ostamiselle.

Ystävämme ftalaatit

Tein leluinventaariota ja kypsähdin jälleen kerran epämääräiseen pieneen muovisälään, jota ajelehtii joka puolella. Suurin osa näistä on rikkinäisten muovilelujen jäämiä: halpis-pikkuautojen ja -nukkesettien osia ja muuta epämääräistä, jota ei pysty enää korjaamaan tai hyödyntämään mitenkään.

Sen lisäksi, että moisen krääsän valmistukseen liittyy moniakin epäkohtia (lapsityövoima, halpatuotanto, olematon/huono laatu, logistinen älyttömyys roudata kamaa tänne Kiinasta käsin), on myös lasten terveys hyvä syy jättää nämä ostamatta.

Ftalaatit ja BPA ovat vanhoja tuttuja kestoaiheita muoveista puhuttaessa. Kempparin tuore, ansiokas postaus ftalaateista ja etenkin siinä mainittu WWF:n raportti eurooppalaisille perheille toteutetusta kemikaalitestistä pisti taas miettimään.

Muoviromuja en tajunnut kuvata ennen roskiin kiikuttamista, joten kuvasin siis Micki-rakennuspalikoita. Nekin ovat made in China nykyään, eikä maalien turvallisuudestakaan voi varmaan satavarma olla :(

Kolikon kääntöpuoli

Ei-niin-kovin-kevyt postaus perjantaiksi: asiaa luomu-vs.tavis-puuvillantuotannosta sekä farkkujen valmistuksesta.

Zaran jämäeriä myyvän Lefties-ketjun myymälä Barcelonassa

Me kuluttajat olemme paradoksaalisia olentoja ja kamppailemme usein monien ristiriitaisten halujen, toiveiden ja arvojen ristiaallokossa tehdessämme päivittäisiä valintojamme.

Houkuttelevat, kivannäköiset, usein myös kukkarolle sopivalta tuntuvat vaatteet miellyttävät esteettistä silmäämme ja tiedostavammallakin kuluttajalla voivat eettisyys-argumentit ja tietoisuus mahdollisista epäkohdista painua unohduksiin sinä pienenä epärationaalisena hetkenä, kun kivannäköinen ja halpa vaate huutelee kaupan hyllyltä. Toki myöskään korkea hinta ei automaattisesti takaa eettisyyttä - tilanne saattaa olla pikemminkin päinvastoin etenkin nk. "brändillä ratsastavien" merkkien kohdalla.

Maailma ei muutu hetkessä, eikä yksi ihminen voi muuttaa koko maailmaa. Silti valinnoilla on merkitystä ja niillä voi muuttaa asioita edes vähän. :)

Kiina-ilmiö in my mind

Olen halunnut pitää tämän blogin sisällöllisesti suhteellisen "kevyenä", mutta joskus voinee myös pohdiskella omaa kulutuskäyttäytymistään ja siihen vaikuttavia tekijöitä, ts. mitä kaikkea löytyy omien valintojen taustalta.

Perheessämme on jo useamman vuoden ajan vältelty mm. erilaisia halpatuotteita, joiden valmistusprosessiin todennäköisemmin liittyy päivänvaloa kestämättömiä asioita kuten esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä. Halpatuotantovaatteet ylipäätään ovat mielestäni todella iso ongelma: liian halpoja ja kertakäyttöisiä vaatteita tulee helposti hamstrattua yli tarpeen ja sen lisäksi niitä kuskataan jopa kaatopaikalle suoraan kaupasta, pöyristyttävää! Tästä syystä lapsillamme on reilusti keskivertoa vähemmän vaatteita, sisävaatteitakin vain ihan muutamia. Niiden suhteen olenkin tullut tosi krantuksi eli pitää olla sitten juuri mieleisiä tai muuten en osta ollenkaan.

Alkuperämaana erityisesti Kiina on ollut mustalla listalla (valitettavasti täydellinen kiinalaisten tuotteiden boikotti alkaa olla mahdotonta, mutta välttely suurimmaksi osaksi toimii kyllä). Syitä tähän ovat ko. maan ihmisoikeustilanteen, (olemattoman) ympäristöajattelun ja kyseenalaisten työolojen lisäksi jatkuvat uutisoinnit liittyen tuotteiden turvallisuudessa havaittuihin puutteisiin. Taannoisen melamiiniskandaalin lisäksi myös leluista on löytynyt ja löytyy myrkkyjä vähän väliä, ja uusimpana uutisena viime viikolla YLE uutisoi farkuista löytyneistä myrkyistä. Edellämainittujen epäkohtien lisäksi myös ajatus siitä, että suurin osa täällä myytävistä vaatteista ja leluista (ja yhä enenevässä määrin myös elintarvikkeita!) roudataan tänne toiselta puolelta maapalloa, tuntuu vain yksinkertaisesti logistisesti todella hölmöltä.

Jokin aikaa sitten meillä olivatkin varsinkin sisävaatteet lähes 100-prosenttisesti jotakin muuta kuin kiinalaista (huom. jos tuotteessa ei lue alkuperämaata, se on Kiina mitä todennäköisimmin!). Oli kotimaista Metsolaa, Murua, Punaista Norsua ym. Nyt kun retroinnostus on hiipumaan päin, kotimaisia vaatteita onkin vaikeampi löytää ja olen ollut tyytyväinen, jos olen onnistunut löytämään edes Euroopassa valmistetun vaatteen, joita aika iso osa tämänhetkisistä lastenvaatteistamme onkin.

Silti parantamisen varaa olisi paljon. Olen huomannut viime aikoina yhä useammin katselleeni tuotteesta löytyvää Made in China -merkintää jälleen läpi sormieni, etenkin, jos tuote muuten on kaunis ja houkutteleva. Todella iso osa ns. "pienistä", kivan ja sympaattisen oloisista vaatemerkeistäkin (kuten esimerkiksi Katvig ja Plastisock) kun on siirtänyt tuotantonsa Kiinaan ymmärrettävistä syistä. Puhumattakaan sitten esimerkiksi PO.Pista. Tai Monsoonista, jonka vaatteita ostelen yrittäen koko ajan vaimentaa sen kolkuttelevan omantunnon äänen. Tämä kertoo vain siitä, että me kuluttajat olemme paradoksaalisia olentoja: jos brändi ja tuotteet ovat tarpeeksi houkuttelevia, annamme niille anteeksi kaikki epäkohdat (Apple-fanitus on tästä hyvä esimerkki).

Harmikseni olen pannut merkille, että lasten ulkovaatteet ja esimerkiksi gore-lenkkarit ovat lähes järjestään (kotimaista Rasaviliä lukuunottamatta) itämaista halpatuotantoa. Niissä vaihtoehdot ovat siis todella vähissä ja usein mahdollisesti esimerkiksi ulkonäön suhteen täytyy tehdä kompromisseja, jos haluaa ostaa vaihtoehtoisen tuotteen.